Näyttelytiedote 27.9.2025
“Pieni dialogi minun ja maalauksen välillä”
(“A little dialog between me and the painting”)
Mitä tarkoittaa olla tietoinen? Mitä tietoisena olemisen kokemus ja havainnon ilmentymiset voivat olla maalausprosessissa? Miten havainto syntyy ja muuntuu, kun se kohtaa materiaalin, värin ja liikkeen?
Näyttelyni koostuu abstrakteista maalauksista, jotka eivät pyri kuvaamaan todellisuutta, vaan tutkimaan sen kokemista – sitä, mitä tapahtuu, kun katse ja ajatus sulautuvat maalauspintaan.
Näissä maalauksissa ei ole kuvaa maailmasta, vaan jälkiä hetkistä, jolloin havainto syntyy – ja katoaa.
Maalaus tulee nähdyksi/koetuksi jokaisessa uudessa hetkessä siinä kontekstissa eikä siihen samaan havaintoon voi jälkeenpäin palata.
Maalausprosessissa tietoisuus ei ole staattinen tila, vaan virtaava tapahtuma. Jokainen siveltimen veto on hetki, jossa havainto ja tietoinen oleminen ilmenee ja katoaa, muuntuu uudeksi.
Näissä teoksissa näkyy jälkiä tästä liikkeestä: kerroksia, jotka kantavat sekä läsnäolon että poissaolon merkkejä. Abstrakti muoto ei anna valmiita vastauksia, vaan kutsuu katsojan osallistumaan tähän avoimeen prosessiin – kokemaan, miten olemisen merkitys syntyy ja hajoaa.
Voin samassa hetkessä olla tietoinen ja tiedostamaton siitä, mitä maalaan tai jätän maalaamatta. Kun kosketan maalauskangasta maalilla, näkymään avautuu jotain uutta, jossa oma kokemus maailmasta tuntuu aidolta ja merkitykselliseltä.
Parhaillaan kosketus synnyttää uuden oivalluksen ja vahvan yhteyden omaan läsnä olevaan eksistentiaaliseen kokemukseen.
Maalaus ja minä luomme tilan, joka on intiimi ja, jossa minä muutun maalaukseksi ja maalaus minuksi. Minuus muotoutuu aina uudelleen tällaisessa vuorovaikutuksessa.
Tämä tärkeä havainto vie työskentelyäni maalauksien parissa yhä eteenpäin.
Korostan maalauksessa mielelläni materiaa, maalin fyysistä olemusta ja se onkin tärkein tavoite omassa työskentelyssä, sillä koen, että se tekee minut taiteilijana läsnä olevaksi.
Toivon, että tässä näyttelyssä katsoja kiinnostuu huomaamaan millainen havaintoon liittyvä prosessi ja tapahtuma jokaisen teoksen edessä syntyy hänen omassa kokemusmaailmassaan.
Näyttelyteokset ovat mielestäni onnistuneet, jos katsoja pääsee hetkeksi omalle matkalleen tietoisuuden reunalle – paikkaan, jossa katse johtaa havainnon tilaan ja virtaan. Ehkä juuri siinä virrassa kulkee ihmisyyden ydin ja se, mitä kutsumme olemiseksi.